Kuolema Venetsiassa

Tunnettu koreografi Gustav von Aschenbach alkaa työstää uutta balettia, jonka aiheena on Preussin kuningas Fredrik Suuri. Hän kuitenkin pelkää epäonnistuvansa, mikä haittaa luomista. Sekavissa harhakuvissaan hän näkee muistoja runollisesta, mutta impulsiivisesta kuolleesta äidistään, ja hoviballerina ja kuningas vainoavat hänen mielikuvitustaan. Turhautunut ja uupunut Aschenbach hylkää työnsä, mutta hän kohtaa salaperäisen muukalaisen, joka saa hänet kaipaamaan matkalle. Hän matkustaa Venetsiaan, jossa hän kohtaa oudon tutun gondolieerin. Hotellin aulassa Aschenbach kohtaa seurapiiriä, joka tunnistaa hänet ja luo hänelle epämukavan olon. Hän aikoo poistua aulasta, mutta sisään astuu kaunis nuorukainen Tadzio, joka kiinnittää hänen huomionsa.

Lidon rannalla Aschenbach tarkkailee Tadzion ja hänen tovereidensa leikkiä. Tadzion hymy valloittaa Aschenbachin. Tadzion läsnäolon innoittamana hän luo tunteellisen rakkauden kaksintanssin. Aschenbach nukahtaa rannalle ja näkee unta kiihkeästä bakkanaalista. Hän herää hermostuneena. Parturiliikkeessä parturi muistuttaa Aschenbachia, että tämä on vain niin vanha kuin tuntee sydämessään ja mielessään olevansa. Kitaristi esiintyy vulgaaristi hotellin puutarhassa, kuin kuvastaen kaupunkiin levinnyttä koleraa. Hotellivieraat sairastuvat – ja kuolevat. Aschenbach päättää silti jäädä Venetsiaan ja päästää irti taiteestaan. Hänen koreografiansa jää keskeneräiseksi. Aschenbach valitsee taiteen sijaan elämän – ja kuoleman Venetsiassa.

Juoni kokonaisuudessaan ja muuta taustatietoa luettavissa teoksen käsiohjelmasta.